‘Oku mahu’inga ‘aupito ke falala’anga ‘a e fakahoko fatongia ‘a e Kautaha Vakapuna Lulutai ki he fonua ni. ‘I he 2021 mo e tō folofola tāpuni ‘o e Fale Alea he ta’uni, ko e tu’o ua ‘aki ia ‘a e folofola tonu ‘a e Tu’i ke tukuange ‘e he Pule’anga ‘a e ngaahi pisinisi natula pehe ni, ke fakalele ‘e ha ni’ihi taukei mo poto ange ‘i honau takitaha mala’e (private sector).
Talu hono kamata’i ‘e he Pule’anga ‘a e kautaha ni ‘i he 2020, mo e lele mole. Ko e tokolahi ‘i he Poate lolotonga, fakataha mo e CEO ko e kau ako tutuku Tonga High (THS). Na’a tau ‘amanaki ‘e malava he’enau poto faka’atamai mo ‘enau taukei fakalele Pule’anga, ‘o fakakake’i ‘a e Lulutai. Kae me’apango ‘oku ‘ikai ha’anau ‘ilo fakatekinikale, pe taukei fakalele kautaha vakapuna.
Ko hono ola ‘eni ko e lele mole, fakafalala ki he fakatau share, nō mei he Retirement Fund mo e tokoni mei ‘Aositelelia. ‘Oku natula conflict nai ke fakatou Sea ‘a e Palemiá ‘i he Retirement Fund pea toe Sea ‘i he Poate ‘a e Lulutai? ‘Oku mahino tenau kei ‘i he Poate Lulutai pe lolotonga ‘enau kei Pule’anga, kae ’oua leva ke fetongi kinautolu ‘e ha pule’anga fo’ou ‘i he kaha’u.
- Ko e Vakapuna SAAB 340 (Sea 36) ‘oku ‘i he tu’unga fakamamahi mo hā nenefu, ‘o ‘ikai ho’ata kitu’a he taimi lahi. Hili ‘ene tui’i ‘a e la’isima ‘i Fua’amotu ‘i he 2023, kuo toki tukuange ni mai ‘a e lipooti faka’ofisiale ‘o pehe na’e ‘ikai ngaue ‘a e ta’ofi. Pea ‘ikai lekooti tokua ‘e he Black Box ‘a e ngaahi le’o mo e ‘u fakamatala (CVR & FDR), ‘oku ‘i ai ‘a e ngaahi me’a mahu’inga na’e totonu ke lekooti, he’e ‘ilo’i mei ai ‘a e ngaahi me’a na’e hoko ki he vakapuna, kimu’a pea hoko e fakatamaki.
Na’e taumu’a pe nai ke ‘oua ‘e lekooti ‘eni? Na’e fa’a palopalema pe nai ‘a e vaka kimu’a kae kei fakalongolongo’i mo puna fakama’uma’u holo pe? Ka ‘e falala’anga mo tau’ataina fefe nai ha lipooti, ‘okapau ko e Minisita MOI ‘oku ‘memipa Poate Lulutai, pea toe malumalu ai ‘ae Va’a Civil Aviation ‘a e MOI, he‘e malava ke conflict?
‘Oku fehu’ia pe na’e sivi fkmuimui ‘a e Saab 340 ‘anefe’ia. He kapau na’e sivi ‘e ha taha tau’ataina mei he PASO pe Civil ‘a Nu’usila ‘ae vaka ni, kuo fuoloa hono suspend ‘ene laiseni. Safety save lives!
- Koe Vakapuna Y12 (Sea 12) ‘oku hange ko e lau, ‘oku ‘ange’ange tama he ta’ahine. Na’e ‘osi tautui e vakani mo ha tow-tractor ‘i Siulai 2023. Ka kimu’a ai, na’e aafe vaka ni ia mei he runway ki he vao ‘i ha’ane feinga take-off ‘i he mala’e vakapuna Kaufana ‘i ‘Eua. ‘Oku kei puna fakama’uma’u holo pe ‘ae Y12, pea malo koe taukei & lotolahi ‘a e kau Pailate, fakataha mo e founga sivi ‘o e vaka ni, kene kei fakahoko fatongia ai ma’ae kakai ‘o e fonua. ‘Oku te’eki ai ketau ‘ilo’i, pe ko e palopalema hoko mai nai ‘afe’ia, ka ‘oku mahino ‘oku ‘ikai fa’a falala’anga hono sivi’i ‘o e vaka ni.
- Ko e Vakapuna Twin Otter (Sea 19) ‘oku malo mo e TOP$13 miliona ‘a e Retirement Fund ke fakatau mai ‘aki ‘a e vakapuna na’e tō tahi ko ‘eni, he na’e talu ‘ene parking tu’uma’u mei he 2018. Kuo ma’u ha fakamatala falala’anga, na’e ‘ikai ‘ave ha ‘enisinia ia mei he Lulutai kene kau hono sivi ‘a e vaka ni kimu’a pea fakatau mai.
Na’e ‘ikai foki tali ‘e he owner Siaina ia ke lisi mai ‘a e vakapuna, ka ko e fakatau ‘osi pe kae toki mavahe mei Siaina. Ko e tokotaha na’a ne sivi e vaka ko e tama pe ia mei he kautaha Veilings, ‘a ee na’a nau tu’u vaha’a hono fakatau mai ‘a e Twin Otter. Pea na’e ‘osi lisi atu pe ngaahi me’a ke sivi, ‘o ‘ikai kau ai hono fakamo’ui ‘o e vakapuna.
Kapau na’e alea’i ‘eni ‘e ha ni’ihi ‘ilo fakatekinikale ki he aviation pe taukei fakalele kautaha vakapuna, tenau feinga ke ‘ilo loloto ki he hisitolia ‘o e vakani mo vivili ke fakamo’ui ‘a e vakapuna kenau fanongo ki he misini. Na’e ‘i ai mo e ngaahi kongokonga na’e ofi due ke fetongi, pea na’e tonu ke tomu’a fetongi ia ‘e he owner, pea toki mavahe mai ‘a e vakapuna mei Siaina. Kapau na’e sai ‘a e alea, na’e mei ma’u mai ha Twin Otter pau & fo’ou ange, pea fakafuofua na’e mei save ai ha $2 ki he $3 miliona Tonga.
4). ‘Oku ‘ikai falala’anga ‘a e ni’ihi ‘i he Poate Lulutai, pea ‘oku tonu kenau fakafisi.
Fakatatau ki ha lau ‘a ha taukei ‘i he fakalele kautaha vakapuna, na’a ne pehe ko e kau tangata hala ‘oku nau ‘i he Poate. Na’a ne pehe ‘oku lahi ‘a e palopalema ‘o e Lulutai hange ko ‘eni. i) Kuo mole laumiliona ‘a e fonua, Retirement Fund mo ‘Aositelelia ‘i he kautaha ni, ‘o makatu’unga ‘i he faitu’utu’uni ta’etaukei ‘a e Poate ni. ii). ’Oku ‘ikai ha taha taukei fe’unga kene ala fakalele fakakomesiale ‘a e Lulutai. iii). Lahi hono maumau’i ‘o e lao fefolau’aki vakapuna, kae fakalongolongo’i holo pe. iv). Koe fakamole TOP$13 m, ki he Twin Otter na’e fu’u lahi, ‘o makatu’unga ‘i he ‘ikai ha’anau taukei pe ‘ilo fe’unga ki he hisitolia ‘o e vaka ni. v). Ko e fakatau vakapuna fakavalevale ‘eni, he ‘ikai ‘alu ha taha ‘enisinia mei he Lulutai ‘o kau hono sivi’i ‘a e vaka pea toki fakatau mai. vi). ‘E toe lahiange fakamole ‘i he kaha’u, ‘oka puna hokohoko e Twin Otter ‘i he kei tu’u ‘a e Saab 340. vi). Na’a ne pehe na’e mei toe lava ‘o fakatau mai ai ha vakapuna ATR 72 fo’ou ia mo hano ‘u spare parts, kapau na’e lelei ‘a e alea.
Na’a ne pehe kuo ‘osi totonu ke fakafisi ‘a e Sea, Minisita MOI & CEO ko e pule ta’efe’unga (incompetence). Pea warn mo vakai’i ‘a e Pule ‘Enisinia, Pule Pailate, & Pule Safety, hili ‘a e keisi fekau’aki mo e Saab 340. Kiate ia na’a ne pehe ‘oku hange ‘eni ia ha teuaki fakapo, hono ‘ilo’i pe maumau kae kei fakalongolongo’i holo pe, ‘o iku uesia ai ‘a e Black Box. ’E iku mo’oni e lau ‘a Manutuli, ‘e ‘i ai pe ‘aho e taha.
5) Ko e palopalema ‘o e kole Laiseni, ke fakalele ha Kautaha Vakapuna ‘i Tonga ni, ‘oku fakamamahi. Kuo ‘osi ‘i ai ‘ae ni’ihi Tonga mataotao fe’unga ‘i he ongo tafa’aki ‘o e ‘enisinia mo e management, ‘oku nau fie fakalele kautaha vakapuna, ko e fie tokoni ki he fonua. Tenau malava ‘o fakakake domestic airlines, pea hoko atu ki he international ‘amui, ka ‘oku kei lokoloka’i kinautolu ‘e he ‘isiu ‘o e AOC (Air Operation Cert.) ‘A ia ko e laiseni puna fakalotofonua, hange ko ia ‘oku ma’u ‘e he Lulutai.
Ko e founga totonu ke fakakakato pe ngaahi pepa ngaue pea toki fengaue’aki ai ‘a e PASO mo e Va’a Sivile ‘a Tonga ki he application. Ka ko ‘eni ‘oku fiema’u ia ke ‘omai ‘ete vakapuna ke ‘uluaki sivi pea toki process e ‘u me’a fakapepa. Taimi tatau na’e puna ta’esivi holo pe Saab ia & Y12 fakalotofonua ‘i Tonga ni, ‘o hoko ai e fakatamaki ki he Saab & Y12. Pea ‘e fakamole laukilu ia kae lisi mai ha vakapuna, pea ka lau mahina pea toki paasi ‘ete application, ko ‘ene tu’u ta’eservice ai pe ia ‘ete vakapuna, kae kei totongi pe lisii.
Ko e FAOC (Foreign Air Operation Cert.) ko ha vakapuna kuo ‘osi paasi ‘ene AOC ‘i ha fonua muli, pea ‘e malava ke puna ‘aki ‘ae laiseni pehe ‘i ha fonua ‘e taha hange ko Tonga ni kae toki apply ‘ete AOC fakalotofonua, he koe founga angamaheni ia, maama mo fakasivilaise. Me’apango kuo to’o ia ‘e he Pule’anga kae ‘ai e fo’i ha’i faka-Tonga ia ke lokoloka’i ‘aki ha ni’ihi ‘e teu apply laiseni fo’ou, neongo ‘oku ‘ikai koha tu’utu’uni fakavaha’apule’anga ‘eni.
- ‘Oku fu’u fiema’u ha ‘Enisinia falala’anga mo qualify, mo ha taukei fakalele kautaha vakapuna ki he Poate ‘a e Lulutai. Talu pe ‘enau kamata mai mo e hā nenefu hono halafononga. Na’e handpick pe CEO ‘o hange nai hano fakapale’i.
Faka’apa’apa ki he kau Poate lolotonga, ka ‘oku nau hala moha taukei he Aviation Engineering, pe maheni fakalele kautaha vakapuna. Malo pe ako THS mo e ma’u faka’ilonga ako ma’olunga ‘i he IT, Tauhi Tohi, Lao & Civil Engineer (‘i he langa fale & tanu hala), ka ‘oku fiema’u ha ni’ihi totonu ia ki he Poate kenau fokotu’utu’u, tataki, mo poto ‘i he alea, kenau fakakake ‘a e Kautaha Lulutai.
Na’e ‘osi ‘i ai ‘a e kautaha Tonga taukei he fakalele kautaha vakapuna, na’a nau kole ki he Sea ‘o e Poate (PM) ‘i Sanuali 2023, ‘o fakaha ‘enau Expression Of Interest(EOI) ko e fietokoni ki he fefolau’aki vakapuna ‘a Tonga. Na’a nau fokotu’u atu ai ‘eni. i) Tenau lisi mai ha vakapuna (back up) ke tokoni ki he Lulutai. Pea ‘i loto ‘i ha mahina ‘e 6 ki he 12, tenau puna ‘ikai toe si’i hifo ‘i he tu’o 3 ‘i he ‘aho, ‘i he vaha’a ‘o Tongatapu mo Vava’u. ii). Ke foaki ange ha’anau alepau (contract management) ta’u 1 kenau fokotu’utu’u, fakalele mo fakapapau’i ‘e faipau & muimui e kautaha Lulutai ki he ngaahi tu’utu’uni & fiema’u ‘a e Va’a Civil Aviation ‘a e MOI. iii). Kenau felotoi ke fakatau share ‘a e kautaha, hili ha ta’u ‘e 1 mei he kamata ‘ena aleapau ‘oku hā ‘i he konga ii) ‘i ‘olunga.
Me’apango ‘oku a’u ki he ‘aho ni ‘oku te’eki ha tali ‘a e Sea (PM) ki he fietokoni mo e fiengaue fakataha ’a e Pule’anga pe Lulutai mo e kautaha ko’eni. Kanoni‘aki, na’e te’eki ai fakapapau’i ‘e he ‘Atita ‘a e Pule’anga pe kohai ‘a e ownership ‘o e Kautaha Vakapuna Lulutai, he na’e hala ha certificate tohi ke fakamo’oni’i ‘aki. ‘Oku fiema’u heni ‘a e ngaue ho’ata kitu’a (transparent) hange ko e tō folofola ‘a e Tu’i ‘i he tapuni Fale Alea ‘o e uike ni. Pea fai loto lelei mo tau’ataina ā ho’omou fakahoko fatongia ‘e Pule’anga, katau nga’unu kimu’a. Koe PULE LELEI ia ‘oku finangalo ki ai ‘a Tupou VI.